Laadukas kouluruokailu Aleksian kärkitavoitteeksi

10.04.2024

Yle uutisoi maaliskuussa (5.3.) Nurmijärven kannalta huolestuttavasta asiasta. Viime vuonna toteutetussa kouluterveyskyselyssä kysymykseen "Syötkö koululounaan päivittäin?" vastasi kieltävästi 53,8 % kuntamme 8.- ja 9.-luokkien oppilaista. Tulos on Suomen kunnista kuudenneksi korkein.

Kouluruoka on lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta todella tärkeä asia. Se auttaa jaksamaan koulupäivän aikana, ja oppituntienkin anti jää paremmin mieleen täydellä vatsalla. Valitettavasti joillekin lapsille koululounas jää päivän ainoaksi lämpimäksi ateriaksi.

Ainakaan itse en halua nähdä kuntaamme tämän tilaston kärkijoukossa enää jatkossa.

Nurmijärven uutiset kertoi 27.3. Aleksian tilanteesta valtuuston päätöksen jälkeen. Uutisessa esitettiin, että Aleksialta vaadittaisiin päätöksestä huolimatta 600 000 € säästöjä. Näin ei kuitenkaan ole. Vuoden 2023 Nuuka-päätöksissä valtuusto päätti selvittää Aleksian palveluiden ulkoistamista, ja selvitykselle asetettiin 650 000 € säästötavoite. Selvitykset on nyt tehty ja niiden lopputuloksena ulkoistamista ei toteutettu. Päätöstä siitä, että ulkoistukselta toivottu säästötavoite siirrettäisiin Aleksialle, ei ole tehty.

Valtuusto päätti kokouksessaan myös, että Aleksian omistajaohjausta vahvistetaan. Nyt päättäjillä onkin edessään tärkeä kysymys siitä, mihin suuntaan ohjausta halutaan tehdä. Kuten uutisessakin kerrottiin, on valtuusto Nuuka-päätöksen yhteydessä jo linjannut, ettei siivoustasosta tingitä. Ruoan tason lasku ei ollut edes mahdollisten säästötoimien listalla, mutta tuskin sekään olisi valtuustossa läpi mennyt. Joitain säästöjä voidaan varmasti saada aikaan hävikin vähentämisellä ja tulevaisuudessa ehkäpä siivouksen osittaisella automatisoinnilla.

Mielestäni Aleksian tärkeimmän tavoitteen pitää olla jatkossa kouluruokailun laadun ja houkuttelevuuden parantaminen.

Mielestäni Aleksian tärkeimmän tavoitteen pitää olla jatkossa kouluruokailun laadun ja houkuttelevuuden parantaminen. Tämä edellyttää riittävien määrärahojen ohella lasten ja nuorten toiveiden kuuntelua. Pelkät palautekyselyt Wilman kautta eivät riitä, vaan viestiä täytyy myös niiden tuloksista ja muutoksista, joita niiden pohjalta tehdään. Nuorille täytyy tehdä näkyväksi, että heidän palautteillansa on merkitystä. Herää kysymys, olisikohan Aleksiankin siirryttävä Tiktok-aikaan?

Mielipidekirjoitus on julkaistu Nurmijärven uutisissa 10.4.2024.